Yhteisö Tanssii ry – yhteisöllisyyden ytimessä

Viime vuoden lopulla STST liittyi Yhteisö tanssii ry:n kannattajajäseneksi. Jäsenyyden myötä STST:llä on kiinteämpi ja konkreettisempi suhde tanssitaiteilijoihin, jotka toimivat työssään erilaisissa ympäristöissä.

Yhteisö tanssii ry:n yhtenä perustajana sekä pitkäaikaisena puheenjohtajana on toiminut Marjo Hämäläinen. Hän on seurannut aitiopaikalta, miten yhteisötanssi on Suomessa yleistynyt, kehittynyt, sekä vähitellen alkanut muodostaa oman paikkansa tanssin ammattikentällä. Keskeistä on ollut hänen oma panoksensa yhteisötanssin edistämiseksi niin taiteilijana kuin yhdistyksenkin kautta. Vuoden vaihteessa hän kuitenkin päätti pitkän ja ansiokkaan puheenjohtajuutensa yhdistyksen hallituksessa.

Millaiseen tarpeeseen Yhteisö tanssii ry aikanaan perustettiin?

Yhdistyksemme keskittyi alkuvuosina aika pitkään vertaistukeen ja eettisiin kysymyksiin. Se oli tavallaan jatkopohdintaa Yhteisötanssikoulutukselle, minkä olimme juuri käyneet. Kukin työskenteli tahoillaan erilaisten ryhmien kanssa ja kokemuksien jakaminen oli arvokasta tietoa. Yhteisöllisyyden syvin olemus, kohtaamisen kysymykset, yhteisötanssitaiteilijan rooli ja taiteen läsnäolo olivat monen kokouksen pohdinnan aiheena. Ymmärsimme, että ei ollut kysymys menetelmästä eikä “tehtävistä” – jokainen mietti omaa lähestymistapaansa. Yhteisötanssikoulutus Orivedellä oli alkuponnistus julkisempaan toimintaan, samoin Yhteisötanssijulkaisu. Vasta Yhteisötanssifestivaalien myötä yhdistys tuli näkyvämmäksi.

Yhteisö tanssii ry on rekisteröity jo vuonna 1999. Millaista yhteisötanssikentän muutos on ollut noista ajoista nykypäivään?

Muutos on ollut valtava. Ymmärsimme jo alkuvuosina että jossain kohden lähitulevaisuudessa tämä tulee laajenemaan huimasti, niin kuin kävikin. Samahan oli tapahtunut Englannissa jo vuosikymmeniä sitten. Monia vuosia olemme saaneet jakaa tietoa ja kertoa mistä on kysymys. Oli semmoinen tienraivaajaolo. Yhteisötanssin myötä tanssitaiteilijalle avautui uusia työskentelymahdollisuuksia ja sitä tietoa jaoimme myös työtä tekemällä. Kollegakenttä suhtautui usein aika nyreästi. Kiinnostus syttyi hitaasti. Ilmeni ajatuksia, että yhteisötanssissa tanssitaiteilija menettää taiteilijuutensa toimiessaan, tanssiessaan ja tehden koreografiaa erilaisissa ympäristöissä. Olin myös aika harmissani kun Suomen tanssistrategiaa valmisteltiin eikä silloin ymmärretty ja nähty yhteisötanssin merkitystä ja mahdollisuuksia. Nyttemmin ilmapiiri on muuttunut myönteisemmäksi. Niin kuin tiedämme, erilaisten uusien rahoituslähteiden myötä pohditaan mikä on oikeaa taidetta. Jokainen määrittelee itse itsensä ja taiteensa. Taide kuulu kaikille.

Miten Yhteisö tanssii ry on verkostoitunut kansainvälisesti?

Yhdistyksellä on ollut jatkuva yhteys Britteihin, Christopher Thomsonin myötä, joka oli pääopettajamme Yhteisötanssikoulutuksessa vuonna 1999. Hän on edelleen yhdistyksemme kunniajäsen ja on siis luotsannut toimiamme siitä lähtien. Hänen kokemuksensa ja asiantuntemuksensa on ollut arvokasta.

Millaisena näet suomalaisen yhteisötanssin ammattikentän tulevaisuuden?

Uskon, että yhteisötanssi tulee edelleen laajentumaan ja vakiintumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Jos Englannissa työskentelee satoja yhteisötanssitaiteilijoita vakitöissä, uskon sen olevan mahdollista myös Suomessa.

Edellytys on, että tässä vaiheessa tehdään kaikki hyvin ja ammattitaitoisesti. Suurin pelkoni on ollut alusta asti, että tämä luisuu harrastajaohjaajille. Tärkeää on, että yhteisötanssitaiteilija on tanssin ammattilainen. Tämä työ näyttää niin ”helpolta”. Syntyy ajatus, että erilaisia ”tehtäviä” keräämällä voi ryhtyä hommiin. Erilaisissa ympäristöissä tulee monenlaisia haasteita, joihin voi vastata vain ammattilainen.

Mikä tekee koulutetusta tanssialan ammattilaisesta yhteisötanssijan?

Minusta jokaisella saralla työskentelevä määrittelee kulloinkin itse itsensä. Tässä maassa on työskennellyt paljon yhteisötanssitaiteilijoita paljon ennen kuin yhteisötanssista tiedettiin yhtään mitään. YHTEISÖTANSSI, mitä se YHTEISÖ tarkoittaa, mitä se TANSSI tarkoittaa ja mitä siitä tulee yhdessä. Minä lähestyn melkein jokaista työtäni nyttemmin yhteisöllisesti – liekö jääneet jotkut yhteisötanssisilmälasit nenälleni Omasta puolestani kannatan ehdottomasti koulutusta, sekä sisällyttäen työmenetelmiä jo olemassa olevaan koulutukseen ja täydennyskoulutuksiin.

Millaisen ohjeen antaisit aloittelevalle yhteisötanssitaiteilijalle?

Mieti kuka olet ja mitä annettava sinulla on. Tutustu ryhmään huolella. Kohtaa yhteisötanssijat kunnioittaen. He ovat pääroolissa ja sinä sivuroolissa.

Toimit itse Tampereen alueella, joka on vahvaa yhteisötanssin ja sosiaalisen sirkuksen aluetta. Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet tamperelaisen yhteisötanssin suosioon ja tunnettavuuteen?

Täällä on hyvä Sisä-Suomen tanssin aluekeskus, joka on tukenut monin tavoin yhteisöllistä tanssitoimintaa. Aluekeskuksessa on osattu nähdä yhteisötanssi hyvänä ja toimivana mahdollisuutena saada ammattilaisille työtä ja lisätä tanssin tunnettavuutta ja näkyvyyttä. Sitä työtä on tehty myös sitkeästi ja pitkään. Silloin se leviää ja alkaa näkyä laajemmaltikin.

Millaista potentiaalia näet Tanssin talolla yhteisötanssin edistäjänä?

Tanssin talolla on mahtavasti potentiaalia! Siellä jos missä tulisi olla oma iso yhteisötanssiosastonsa! Ja kansalle mahdollisuuksia tanssia rautaisten yhteisötanssin ammattilaisten kanssa joka päivä, vähintään viikoittain.

Yhteisötanssi-festivaali – mikä se on?

Yhteisötanssifestivaalit on tarkoitettu tietysti kaikille, sekä ammattilaisille että harrastajille. Joka vuosi on ollut oma teemansa. Vuonna 2016 Yhteisötanssifestivaali on suunnitteilla Tornioon. Taiteellinen johtaja on tanssitaiteilija Titta Court.

Yhteisö tanssii-yhdistys on valinnut Vuoden yhteisötanssijan jo useamman vuoden ajan. Se on merkittävin palkinto Suomessa yhteisötanssin saralla. Miten Vuoden yhteisötanssija valitaan?

Yhteisö tanssii -yhdistyksen hallitus on aina valinnut Vuoden Yhteisötanssitaiteilijan. Valintaan on vaikuttanut taiteilijan pitkäjänteinen toiminta yhteisötanssin saralla. Yhteisötanssifestivaalien myötä nimitys muuttui kaksivuotiseksi. Seuraava valittaneen tämän vuoden festivaalilla Torniossa.

VUODEN YHTEISÖTANSSIJAT:

Vuosi 2009: Mirja Tukiainen
Vuosi 2010-2011: Päivi Aura
Vuosi 2012-2013: Pia Lindy
Vuosi 2014-2015:Titta Court

Millaiset ovat tunnelmasi väistyttyäsi pitkäaikaisesta Yhteisö tanssii ry:n puheenjohtajan roolista?

Olo on vähän haikea ja helpottunut, mutta olen myös innoissani. Tanssin Pienviljelijänä kohti seuraavia seikkailuja!

Anniina Aunola haluaa ylläpitää mahdollisuutta oppia yhdessä

Yhteisö tanssii ry:n hallitukseen kuuluvat Pia Karaspuro, Marja Korhola, Sanna Kuuusisto, Pia Lindy, Noora Nenonen, Hannele Niiranen ja Mirja Tukiainen. Yhdistyksen tuoreena puheenjohtajana toimii Anniina Aunola, jonka työympäristöinä ovat olleet mm. sairaalat, vankilat, palvelukeskukset, koulut, lastensuojeluyksiköt ja nuorisotyön eri ympäristöt. Hän on myös juuri toimintakautensa päättänyt yhteisötanssin läänintaiteilija.

Olet Yhteisö tanssii -yhdistyksen tuore puheenjohtaja. Millaisin tunnelmin olet ottamassa uutta tehtävääsi vastaan?

Nyt hallitustyön jättävät Marjo Hämäläinen ja Kirsi Heimonen ovat tehneet ihan mielettömän hienoa työtä, ja tavoitteenani on ensisijaisesti pystyä ylläpitämään yhdistyksessä olevaa henkeä vertaistuesta ja mahdollisuudesta oppia yhdessä. Tietenkin toivon, että yhdistys löytäisi myös lisää jäseniä ja yhteistyökumppaneita, jotta olisimme varteenotettava hakijataho rahoituksille, joita on suunnattu taiteen esteettömyyden lisäämiseen.

Millaisena näet suomalaisen yhteisötanssikentän?

Yhteisötanssin ja muun tanssinkentän maailmat ovat mielestäni lähentyneet. Tanssinkentällä tuskin on moniakaan toimijoita jotka eivät olisi toteuttaneet taiteellisia projektejaan muiden kuin ammattilaisten parissa tai perinteisten näyttämötilojen ulkopuolella, dialogisella ja yhteistoiminnallisella työotteella.

Vastaavasti Yhteisö tanssii -yhdistyksessä on aktiivisina toimijoina monia, jotka eivät mitenkään erityisesti nimeä itseään yhteisötaiteilijoiksi, vaan kokevat olevansa tanssitaiteilijoita jotka haluavat toimia dialogisesti monenlaisissa ympäristöissä, tavoittaen laajasti erilaisia yleisöjä ja osallistujia.

Tällä hetkellä koulutuksissa on hyvin vaihtelevasti läsnä mahdollisuudet tutustua erilaisiin työskentelytapoihin ja toimintaympäristöihin. Tätä tuleekin koulutuskentällä kehittää.

Millaisin toimenpitein STST voisi tukea suomalaista yhteisötanssitoimintaa?

Liitossa onkin tehty jo tärkeää työtä keskustelemalla ja rakentamalla suositusta palkkoihin, joita erilaisissa ympäristöissä toimivien olisi syytä tavoitella työsopimuksissaan. Työssäjaksamisen varmistamiseksi liitto on myös viritellyt työnohjaajan palveluiden mahdollistamista edullisesti jäsenilleen.

Työsopimusasioissa valppaana oleminen jatkossakin on todella tärkeää. Työsuhteet esim. sote-toimijoiden kanssa ovat vielä niin harvalukuisia ja lyhytkestoisia, että kokemuksia työsuositusten toimivuudesta saadaan vielä odotella. Tärkeää olisi, että tekijät kokisivat työn olosuhteet sellaisiksi, että erilaisissa ympäristöissä jaksettaisiin työskennellä yhtä pitkäjänteisesti kuin nykyisin esim. tanssin perusopetuksen parissa. Tämä edellyttää todellisia työsuhteita ja hyviä työehtoja.

Olet juuri päättänyt toimintakautesi yhteisötanssin läänintaiteilijana. Millaisia projekteja tämä käytännössä piti sisällään?

“Taiteilijoiden työssäoppiminen vertaisverkostossa” oli toimikauteni keskeinen projekti. Taiteilijat jotka olivat kiinnostuneita toimimaan erilaisissa ympäristöissä, osallistavalla työotteella, saivat tukeani, muodostimme työpareja ja pienryhmiä. Kokeilimme myös työnkiertoa jossa freelancer pääsi ammattiopiskelijoiden opettajaksi ja vakituisessa työsuhteessa oleva lehtori vapaalle kentälle toimimaan. Työohjausta hankittiin niin yksilöille kuin pienryhmälle. Kaikki nämä toiminnot vahvistivat käsitystäni siitä, että yhteisötaidetta tekevien tulisi itsekin olla yhteisö jaksaakseen työssään ja kehittyäkseen siinä.

Millaisia ovat omat suunnitelmasi läänintaiteilijuuden jälkeen Yhteisö tanssii -yhdistyksen puheenjohtajuuden lisäksi?

Läänintaiteilijuuden jälkeen olen virallisesti työtön työnhakija, jolla on tanssitaiteen maisterin tutkinto ja nivelrikko, sekä erityisopettajan pätevyys ja homealtistus. Olen aloittanut tanssialalla toimimisen 14-vuotiaana eli yli kolmekymmentä vuotta sitten. Toivon, että sama onni jatkuu niin, että löytäisin aina uusia tilaisuuksia toteuttaa ammattiani ja saisin tehtyä opintoja jotka auttavat näissä uusissa suunnissa. Juuri nyt suoritan avoimessa yliopistossa kirjoittajaopintoja.